Martin Luther syntyi Eislebenissä, Saksassa, vuonna 1483. Hän kävi Mansfeldissa latinakoulua ja luki myöhemmin Erfurtin yliopistossa lakitieteitä, mutta huolimatta menestyksekkäistä opinnoista Lutherista ei tullutkaan juristia. Vuonna 1505 hän joutui ukkosmyrskyyn, jonka aikana hän rukoili apua pyhimys Annalta lupautuen munkiksi, mikäli selviää hengissä. Luther piti lupauksensa, ja ankaran luostarielämän aikana hän löysi läheisen suhteen Raamattuun. Vuotta myöhemmin Luther vihittiin papiksi, ja samaan aikaan hän aloitti myös teologian opinnot sekä tutustui Raamattuun sen alkuperäiskielillä. (Luther.de.) Valmistuttuaan teologiksi Wittenbergin yliopistossa, jonne Luther oli Erfurtin munkkiluostarista siirtynyt, hänet vihittiin Wittenbergin yliopiston professoriksi (Evl.fi).
Luther eli ristiriitaista elämänvaihetta yrittäessään etsiä sielunsa pelastusta muun muassa askeesin ja hartauden avulla sekä ripittäytymällä usein. Kirkko opetti, että pelastuksen saattoi saavuttaa hyvillä teoilla, mutta Luther koki tämän mahdottomaksi johtuen ihmisen itsekkyydestä. Niinpä kun Luther teki roomalaiskirjeestä löydöksen, Ihminen on vanhurskas yksin Jumalan armosta, ei hyvien tekojensa kautta (Room. 1:17), se muutti kaiken. (Evl.fi.) Luther ymmärsi pelastuksen olevan lahja kaikille kastetuille Kristukseen uskoville ja hyvien tekojen olevan seurausta Jumalan armosta, eivät sitä edeltävä ehto. Tästä tulikin yksi uskonpuhdistuksen kulmakivistä. Usko on Jumalan lahja eivätkä ihmiset ole sitä ansainneet, ja niin jokainen ihminen voi siis pelastua yksin uskosta ja yksin armosta ja yksin Kristuksen työn tähden. (Luther.de.)
Armo-opin lisäksi toinen Lutherin keskeinen ajatus liittyy lähimmäisenrakkauteen, ja hänen eettisen ajattelunsa perustana voidaankin pitää kultaista sääntöä, ’’ Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat.’’ (Matt. 7:12). Jokaisella ihmisellä on Jumalan luoma järki ja omatunto, joiden avulla oikea ja väärä on erotettava, vaikkakin rakkauden toteuttaminen pohjautuu kuitenkin lopulta Jeesuksen ihmisissä synnyttämään uskoon. Toiminnassa tärkeää on lähimmäisen asemaan asettuminen. (Muola.)
Luennoidessaan professorina Luther toimi myös Wittenbergin Kaupunginkirkon saarnaajana, ja huomasi silloin kukoistavan anekaupan. Pelastuksen kauppaaminen suututti Lutheria. Tähän epäkohtaan Luther tarttui vuonna 1517 kirjoittamalla anekauppaa vastustavan kirjeen esimiehilleen ja liittäen mukaan 95 teesiä väittelyn pohjaksi, jotka hän myös legendan mukaan naulasi Wittenbergin kirkon seinään. Hänen tavoitteensa siis oli palauttaa kirkko takaisin alkukirkon ja Raamatun mukaiseen malliin. Rooman kirkko vastusti teesejä kärkkäästi, ja vastustus huipentui vuonna 1520 pannauhkauskirjeeseen, jossa Lutheria vaadittiin perumaan sanansa. Tähän Luther vastasi polttamalla kirjeen ja muun muassa vastustajiensa kirjoja julkisesti. Niin Luther julistettiin valtionkiroukseen, joten hän piiloutui erään ruhtinaan avustuksella Wartburgin linnaan. Piilotteluaikanaan Lutherilla oli aikaa omistautua uudelle projektilleen, Uuden testamentin kääntämiselle kreikasta saksaksi, ja myöhemmin koko Raamatun kääntämiselle. (Luther.de.)
Kolmas Lutherin ydinsanoma olikin tuoda kristinuskon sanoma kaikille ymmärrettäväksi, ja saada niin Raamattu kuin jumalanpalvelukset kansankielisiksi. Luther uudisti jumalanpalvelusjärjestystä, ja hänen mukaansa sakramentteja on vain kaksi: kaste ja ehtoollinen. Saarnat Luther muutti kansankielisiksi, jotta niissä pystyttäisiin selittämään kansalle selkeästi Raamattua, ja opetuksen vahvistamiseksi Luther laati myös Katekismuksen. Luther toteutti myös tärkeän sosiaalisen uudistuksen perustamalla yhteisen rahaston, josta hoidettiin kunnallisia sosiaalisia ja koulutusmenoja. Uuden kirjapainotaidon ansiosta niin Raamattu kuin Lutherin muutkin tekstit levisivät nopeasti. (Luther.de.)
Luostariin vetäytymisen sijaan Luther myös korosti työnteon arvokkuutta, jota hän piti jopa jumalanpalveluksena. Hän ei pitänyt niinkään tärkeänä sitä, mitä työtä tekee kuin sitä, kuinka työnsä tekee. (Etälukio (1).) Luther kehitti myös kahden regimentin opin, joka sovitti yhteen Jeesuksen väkivallasta kieltäytymisen ja yhteiskuntaelämän. Jumala siis hallitsee sekä hengellisen ja maallisen hallintavallan kautta. (Etälukio (2).) Luther vastusti pappien selibaattia, ja rikkoikin antamansa sääntökuntalupauksen vuonna 1525 menemällä naimisiin nunna Katharina von Boran kanssa. He saivat kuusi lasta. Viimeisinä elinvuosinaan Luther kirjoitti kirjoitukset juutalaisia ja Rooman kirkonistuinta vastaan, ja hän kuoli vuonna 1546. (Luther.de.)