Eli
1500-luvulla uskonpuhdistuksen aikaan, ja oli keskeinen Suomen luterilaisen
kirkon rakentaja. Kouluttautui Saksassa Martti Lutherin opetuksessa, ja toimi muun
muassa Turun piispana, Turun koulun rehtorina sekä tuomiokapitulin jäsenenä.
Suomensi Uuden testamentin vuonna 1548, ja samalla kehitti suomen kirjakielen. Julkaisi
ensimmäisen suomenkielisen teoksen, Abckirian, 1443, sekä käänsi joukon muita kristillisiä
tekstejä. Tänä päivänä muistetaan suomen kirjakielen isänä.
ELÄMÄ
Mikael Agricola syntyi noin vuonna 1510
Pernajan pitäjässä, Torsbyn kylässä. Ajan tavan mukaisesti häntä nimitettiin
isänsä mukaan Mikael Olavinpojaksi, ja sukunimi Agricola kehittyi vasta myöhemmin.
Mikaelin kotitila oli hyvin toimeentuleva, ja vanhempien lisäksi hänellä oli
kolme siskoa. (MA-säätiö.) Pernajan tiedetään olleen 1500-luvulla täysin
ruotsinkielinen, joten on epäselvää, puhuiko Mikael lapsuusaikanaan ruotsia vai
suomea (Häkkinen, (1), 2007).
1500-luvulla koulunkäynti oli kallista, ja lapsia
olisi tarvittu ennen kaikkea maatilojen töissä. Aivan varmoja siitä, kuinka
Agricola päätyi kouluun, ei olla, mutta on mahdollista, että Pernajan
kirkkoherra huomasi pojan lahjakkuuden. Pääasiassa opiskelun kieli oli latina,
ja koulussa tähdättiin ennen kaikkea papiksi kouluttautumiseen, josta
saatettiin jatkaa pappisvihkimykseen tai Keski-Euroopan maisterinopintoihin. Mikael
aloitti opiskelunsa Viipurissa, ja silloin hän otti käyttöönsä maanviljelijää
kuvaavan sukunimensä, Agricolan. (MA-säätiö.)
Kun Viipurin koulun rehtori lähti Turun
piispan kasleriksi, otti hän lahjakkaan Mikaelin mukaansa kirjuriksi. Agricola
vihittiin papiksi Turussa. Juuri näihin aikoihin Saksasta alkoi kantautua
Suomeen uskonpuhdistuksen ajatuksia, joihin Agricolakin tutustui.
Uskonpuhdistukseen kuului ajatus siitä, että ihmisten tulisi saada lukea
Raamattua omalla kielellään. (MA-säätiö.) Tuomiokapituli lähettikin Agricolan
Saksaan vuonna 1536 opiskelemaan kirjojen kääntämistä sekä uskonpuhdistuksen
oppeja (Häkkinen, (3), 2007). Wittenbergin teologisen tiedekunnan johtajana
toimi Martti Luther, johon Agricola tutustui. Agricola opiskeli myös
filosofiaa, sekä kieliä, kuten kreikkaa ja hepreaa. Kielten tunteminen
mahdollisti Raamatun lukemisen sen alkukielellä. (MA-säätiö.)
Valmistuttuaan vuonna 1539 Agricola palasi Suomeen
(MA-säätiö). Hänestä tuli Turun koulun rehtori ja tuomiokapitulin jäsen (Muola).
Agricola erotettiin rehtorin toimestaan 1547, hänen vastustettuaan Ruotsin
kuninkaan määräystä lähettää kuninkaan palvelukseen lahjakkaita nuoria, joita
tarvittiin pappeina myös Suomessa. Rehtoriuran päätyttyä jäi Agricolalle enemmän
aikaa käännöstyölle, ja Uusi testamentti ilmestyi suomeksi 1548. (MA-säätiö.)
Vuonna 1550 piispa Martti Skyten kuoltua ei
Ruotsin kuningas nimittänytkään uutta piispaa, ja neljän vuoden kuluttua hän
kutsui tuomiokapitulin vierailulle luokseen. Uskonpuhdistuksen myötä enemmän
valtaa saanut kuningas jakoi Suomen ainoan Turun hiippakunnan kahtia
vähentääkseen Turun piispan valtaa. Turun hiippakunnan piispaksi nimitettiin
Agricola. Vuonna 1557 Ruotsin kuningas lähetti rauhanneuvottelujoukot Venäjälle
päättääkseen kaksi vuotta aiemmin alkaneen sodan, ja Agricola oli yksi noin
sadasta neuvottelijasta. Neuvottelut sujuivat hyvin, mutta paluumatkalla
Agricola sairastui, ja niin huhtikuussa 1557 Mikael Agrcola kuoli. (MA-säätiö.)
TEOKSET
Se Wsi
Testamentissa Agricola käytti lähteinään kreikan-, latinan-, saksan- ja
ruotsinkielisiä Raamattuja. On todennäköistä, että Agricolan työtoverit ovat auttaneet
häntä suomennoksessa. Kirja painettiin suomeksi Ruotsissa, ja Agricola vastasi
todennäköisesti itse painamiskustannuksista. Teos oli 718-sivuinen, ja sisälsi
myös noin sata kuvaa. Painos ei ollut suuri, ja sitä riitti yksi kappale
kuhunkin kirkkoon, joihinkin kouluihin ja varakkaimpiin perheisiin. Painoksen
pienuuteen vaikutti kansan lukutaidottomuus, ja jumalanpalvelusten lisäksi Se
Wsi Testamenti oli suuri apu kansan opetuksessa. (MA-säätiö.)
Agricolan käännöstyö oli erityisen vaikea,
sillä ennestään suomenkielisiä teoksia ei ollut. Uuden testamentin kielessä
Agricola yhdisteli eri suomen murteita, ja kirjoittaessaan hän joutui
valitsemaan kulloinkin mielestään sopivimman ilmauksen. Pääasiassa käytössä oli
Varsinais-Suomen murre, mikä johtui piispanistuimen sijaitsemisesta Turussa. Kirjoittaessaan
hän joutui kehittämään myös suuren joukon uusia sanoja, kuten isänmaan ja rukoushuoneen,
niiden puuttuessa sanavarastosta kokonaan. Agricolan käyttämä suomi sai
vaikutteita erityisesti ruotsista, latinasta ja saksasta, ja oikeinkirjoitus
oli vielä epäsäännönmukaista; esimerkiksi k saattoi esiintyä c:nä, g:nä tai
k:na. Monet hänen kehittämistään sanoista ovat yhä käytössä, ja edelleen hänet
muistetaan Suomen kirjakielen isänä. (MA-säätiö.)
Uuden testamentin lisäksi Agricolalta
ilmestyi myös joukko muita teoksia, joista suuri osa oli suomeksi käännettyjä
rukouksia tai Raamatun tekstejä. Kuitenkin hänen pääasiallinen tarkoituksensa oli
kristinopin opettaminen, ei kirjakielen kehittäminen. (MA-säätiö.)
Abckiria vuodelta
1543 on ensimmäinen suomenkielellä julkaistu teos. Suomentaessaan Uutta
testamenttia ja samalla luodessaan suomen kirjakieltä Agricola kirjoitti aapisen
luomalleen kielelle. Kirja sisälsi myös kristinuskon tekstejä ja oppeja, kuten
uskontunnustuksen ja kymmenen käskyä. Kirja oli tarkoitettu ennen kaikkea
papeille ja opettajille, joiden piti lukea tekstejä kansalaisille. Suomalaisia tuli
opettaa mahdollisimman laajalti. Lähteenään Agricola käytti Lutherin Vähä
Katekismusta. (MA-säätiö.)
Muista
teoksista Rucouskiria
Bibliasta
painettiin vuonna 1544. Agricola oli koonnut hartauskirjoista ja Raamatusta
teokseen rukouksia jumalanpalvelusta ja yksityisiä hartauksia varten. Se
sisälsi myös yleistietoa esimerkiksi lääketieteestä. Käsikiria puolestaan painettiin vuonna 1549. Se sisälsi ohjeita kirkollisia toimituksia
varten, rukouksia sekä lohdutuspuheita kärsiville. Samana vuonna ilmestyi Jeesuksen Kristuksen piinasta, joka
kertoi pääsiäisen tapahtumista, sekä Messu
eli Herran echtolinen, joka sisälsi ohjeita jumalanpalvelukseen.
Messukaavasta tuli yleisesti käytetty, ja uskonpuhdistuksen hengessä se korosti
kansankielisyyttä sekä saarnan merkitystä. Profeettakirjoja sisältävän Weisut ia ennustukset ilmestyi vuonna 1551,
ja vaikuttaisikin, että Agricolan tavoitteena oli koko Raamatun suomentaminen.
Loput profeettakirjoista hän julkaisi 1552 teoksessa Ne Prophetat, ja psalmeja sisältävä Psaltari ilmestyi vuonna 1551. (Häkkinen, (2), 2007.)